Liikunnalla ja joogalla merkitys ihmisten elämässä

Pian kymmenen vuoden ajan kansalaisopistossa joogaa ja muita liikuntakursseja vetänyt Kai Heikkilä uskoo, että tunneilla on ollut ihmisten elämässä merkitystä.
– Ryhmien ja oppilaiden lukumäärä on vuosien varrella lisääntynyt, joten se on mielestäni selvä osoitus siitä, että tarvetta on. Ihmiset kaipaavat pysähtymistä ja itsensä kuulostelua niin kehon kuin mielenkin kautta, hän toteaa. Hän on saanut vuosien varrella kurssilaisilta paljon myönteistä palautetta, muun muassa siitä, kuinka joku joogan harrastaja on päässyt eroon migreenistä ja toinen tupakasta.
– Useat ovat saaneet selkänsä tai polvensa kuntoon ja unenlaatu on parantunut. Joku on päässyt eroon paniikkihäiriöstä joogan avulla. Eräs oppilas ei tarvinnut pitkässä synnytyksessä mitään ulkoista kivunlievitystä, koska hän käytti joogassa oppimaansa hengitystekniikkaa apuna. Edellä luetellut ovat vain joitakin esimerkkejä joogan vaikutuksista, mutta Kai Heikkilän mielestä sanonta ”Jooga on lääke kaikkeen” on hyvin osuva.
– Sydän- ja keppijumpparyhmissä ihmiset ovat saaneet virkeyttä ja hyvää oloa itselleen sekä tietysti lisättyä toimintakykyä.

Lisäksi Kai Heikkilä on huomannut, että ihmiset kaipaavat kuulumista sellaiseen ryhmään, jossa he tulevat hyväksytyiksi omana itsenään kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen ja voivat toteuttaa harjoituksia omien kykyjensä mukaan.
– Elämän syvällisemmän aspektin tiedostamaton etsintä vetää puoleensa yhä useampaa nykyajan pinnalliseen, kiireiseen, tyhjään ja itsekeskeiseen elämään kyllästynyttä. Ihmisellä on pohjimmiltaan luontainen tarve löytää aitoja keinoja merkityksellisen elämän saavuttamiseksi, Kai Heikkilä sanoo.
Hän itse jätti liikunnan- ja terveystiedon opettajan päivätyön ja valitsi kansalaisopiston opettajuuden, vaikka se tarkoittaa paljon iltakursseja ja aikuisopetusta.
– Minullekin kaikki pitämäni kurssit ovat merkityksellisiä. Olen hyvin motivoitunut välittämään ihmisille eteenpäin tietoja sekä taitoja, joita olen itse elämän varrella oppinut ja kokenut koska olen löytänyt niistä niin paljon sisältöä elämääni. Jakamisen ja antamisen ilo on suuri ilo!
Hän toteuttaa myös itse samoja harjoituksia, joita opettaa, niin töissä kuin vapaa-aikanakin.
– Olen nöyrän kiitollinen siitä, että saan tehdä tällaista työtä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kai Heikkilä uskoo, että kansalaisopiston liikuntakurssien tulevaisuus on valoisa, jos opistojen toiminnan jatkuminen mahdollistetaan riittävästi valtion taholta.
– Toivottavasti mahdollistetaan, eikä yritetä enää autioittaa maaseutua niillä useilla toimilla, jotka ovat olleet jo käytössä jonkin aikaa. Sillä kansantaloudellinenkin merkitys on läsnä suurten ikäluokkien jäädessä koko ajan eläkkeelle (passivoitumisen ennaltaehkäisy), työttömyys ja yksinäisyys vaivaa monia, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on suuri ja nuorison passiivinen elämäntapa on huolestuttavaa.
Juuri näihin tarpeisiin hänen mielestään opiston liikunta- sekä joogakurssit voivat tarjota apua kunhan ihmiset vain lähtevät ennakkoluulottomasti kokeilemaan.
– Kaiken on kuitenkin parempi tapahtua aina sisäisen motivaation kautta kuin ulkoisesta pakosta tai painostuksesta. Eli jos pitsinnypläyskurssi on sinulle antoisa, se hoitaa sinua parhaiten ja sinne kannattaa mennä, sillä siellä voit oppia uutta, tuottaa läheisillesi iloa oppimasi kautta ja kehittää keskittymiskykyä jopa meditatiiviseen tilaan asti. Lopuksi on tietysti hyvä muistaa, että ihminen on luotu liikkumaan eli ainakin jossakin muodossa ja sopivassa määrin liikunta, joogasta puhumattakaan, on kaikille hyväksi kunhan asenne tekemiseen tai olemiseen on kohdallaan.

Kai Heikkilä on aloittanut Perhonjokilaakson kansalaisopistossa opettajana syksyllä 2010. Tuolloin hänellä oli vain yksi Yinjoogaryhmä Perhossa. Siinä oppilaita oli 25. Kevääksi 2011 perustettiin jo toinenkin joogaryhmä Perhoon eli Astangajooga, johon tuli 17 oppilasta. Tuolloin Kai Heikkilä laajensi opetusta myös Karstulan ja Suomenselän kansalaisopistoihin.
Vuoden 2011 syyslukukaudesta mukaan tulivat lisäksi Yinjoogaryhmät myös Halsualle ja Veteliin. Halsualla harjoittajia oli aluksi 15, josta väkimäärä on noussut tähän päivään saakka vähitellen lähes kolmeenkymmeneen.
Vetelissä ryhmän koko on kasvanut noin kahdestakymmenestä tämän vuoden neljäänkymmeneen. Astangajoogaa on Vetelissä harjoitettu syksystä 2011 lähtien ja siellä oppilaita on ollut aika tasaisesti parisen kymmentä, tosin myös hieman nousujohteisesti tämän vuoden lähes kolmeenkymmeneen.

Syksyllä 2012 perustettiin Kaustiselle ensimmäinen Yinryhmä Järvelään, jossa oli vähän yli kymmenen joogia.
– Ajankohta oli tuolloin alkuilta. Seuraavaksi vuodeksi vaihdettiin ajankohta myöhäisempään iltaan ja kävijämäärä nousi heti huomattavasti eli yli kahteenkymmeneen. Siitä lähtien harjoittajia on tullut joka vuosi lisää ja tällä hetkellä ryhmässä on 55 joogia. Tunnelma salissa on aina ryhmän suuresta koosta sekä lukuisista led-kynttilöistä, joita ihmiset itse tuovat mukanaan, johtuen aivan mahtava!

Vuoden 2013 syksyllä Vetelin Tunkkarilla käynnistettiin Äijäjooga ja Kaustisen Salonkylässä keppijumpparyhmä (11 oppilasta), joka jatkui muutaman vuoden ajan ja siirtyi sen jälkeen Kaustisen keskustaan Urheilutalolle ja jatkaa siellä edelleenkin toimintaansa maanantai-iltapäivisin (20 oppilasta).
– Äijäjoogan tarkoituksena oli tarjota ehkä hieman ujommille ja jäykemmille miehenköriläille mahdollisuus tutustua joogaan vain miesten kesken vähän helpompien harjoitteiden avulla. Ryhmään ilmoittautui 10 osallistujaa. Ja kun heitä ei häirinnyt niin kävipä siellä kerran kokeilemassa yksi nainenkin Äijäjoogan saloja. Samankokoisella porukalla harjoiteltiin kolme vuotta, mutta koska suosio ei oikein lähtenyt lentoon Äijäjooga vaihtui Pilatekseen vuonna 2016.

Seuraavana vuonna eli syksyllä 2014 Perhossa aloitti toimintansa keppijumpparyhmä, jossa on ollut harrastajia koko ajan noin 20 ja ryhmä toimii edelleen reilun kahdenkymmenen ihmisen voimin.
Lukuvuoden 2014-2015 kaikissa Yinjoogaryhmissä oli 30-40 oppilasta koko Perhonjokilaakson alueella (Kaustinen-HalsuaVeteli-Perho) ja kyseisiä ryhmiä oli yksi jokaisella paikkakunnalla.
Perhon ja Vetelin Astangajoogaryhmissä harjoittajia oli vähän vähemmän. Vuoden 2016 syksyllä Perhon Astangajooga vaihdettiin kiinnostuksen osittaisen laskemisen myötä Pilatekseen.

Lukuvuonna 2016-2017 ohjelmistoon tuli siis Pilates sekä Perhossa että Vetelissä. Vetelissä Astangan suosio on säilynyt koko ajan vakaana, joten ryhmä jatkaa siellä edelleenkin harjoituksia 25 joogin voimin aina perjantai-iltaisin.
Aluksi osallistujia Pilateksessa oli molemmilla paikkakunnilla noin 40 mutta suosio alkoi kolmessa vuodessa hiipumaan, joten vuoden 2019 syksystä lähtien sen tilalla on ollut Perhossa, jälleen suosioon noussut, Astangajooga (noin 30 oppilasta) sekä Vetelin Tunkkarilla Lyhyen joogaharjoituksen perusteet ja Nuoruuden Lähde- kurssi (24 opiskelijaa).
– Nuoruuden Lähde -kurssi on hieman erilainen kuin muut liikuntatai joogakurssit, koska siellä annetaan vapaalle keskustelulle ja esiin nousseille kysymyksille paljon tilaa fyysisten harjoitteiden lisäksi. Oppilaat sekä opettaja ovat jakaneet omia kokemuksiaan harjoituksista, joita ovat sekä kotona että tunneilla tehneet. Keskustelut ovat olleet syvällisiä kattaen laaja-alaisesti aiheita terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Onnellisuuden, tyytyväisyyden sekä elämän merkityksellisyyden kokeminen ja niihin vaikuttavat tekijät ovat keskiössä kurssin sisällöissä. Ja mikä tärkeintä, on olemassa keino vanhenemisen hidastamiseksi (jopa nuoruuden palauttamiseksi), kunhan tietää menetelmän ja on valmis toteuttamaan sitä tinkimättä ja säännöllisesti riittävän itsekurin avulla.

Vuonna 2018 Kaustisen kirjastossa aloitettiin uusi aikakausi ottamalla ohjelmistoon jooga. Kyseisen vuoden keväällä kokeiltiin sen soveltuvuutta uudenlaiseen ympäristöön positiivisin tuloksin. Kaustisen kunnan vapaa-aikapuolen ja Kai Heikkilän yhteistyönä toteutetuille tunneille saapui viikottain iltapäivisin 10-20 oppilasta harjoittamaan Yinjoogaa.
– Suosion myötä Perhonjokilaakson kansalaisopisto otti ohjelmistoonsa kyseisen iltapäivätunnin syksyllä 2018 (12 oppilasta) ja ryhmä jatkaa edelleen toimintaansa kirjaston parvella keskiviikkoiltapäivisin. Ryhmässä on 17 harjoittajaa.
Vuoden 2019 syksystä lähtien Perhonjokilaakson Yinjoogaryhmissä on käynyt 25-50 oppilasta ryhmässä ja Astangajoogaryhmissä 25-30 oppilasta.
– Nykyään Järvelän koululla toimii myös Senioreiden sydänystävällinen jumppa, jossa on seitsemän osallistujaa ja joka on toista vuotta kyseisellä koululla. Sitä ennen sitä pidettiin Tunkkarin koululla Vetelissä, Kai Heikkilä kertoo.