Nuorekas ja musikaalinen kansalaisopisto
Perhonjokilaakson kansalaisopisto on nuorekas viisikymppinen. Opiskelijoista valtaosa eli runsas 30 prosenttia on alle 20-vuotiaita, seuraavaksi suurin ikäryhmä ovat 60 – 80 -vuotiaat, joita on 27 prosenttia opiskelijoista. 40 – 60-vuotiaita on 24 prosenttia ja 20 – 40 -vuotiaita 13 prosenttia. Yli 80-vuotiaitakin opiston opiskelijoista on kolme prosenttia.
– Musiikki- ja kansantanssipiirien iso määrä on suurin syy siihen, että opiskelijoiden ikäjakauma on nuorekas. Musiikkipainotteisuudella ja opiskelijoiden ikäjakaumalla meidän opistomme erottuukin muista opistoista, rehtori Aino Salo sanoo. Perhonjokilaakson kansalaisopistossa musiikin opetukseen käytetään noin puolet opetustunneista, kädentaitojen opetusta on seuraavaksi eniten (17 % opetustunneista) ja liikunnan osuus on noin 15 prosenttia. Kuvataiteeseen, esittävän taiteen sekä kielten opetukseen käytetään kuhunkin alle 10 % opetustunneista.
– Kautta aikojen musiikki on ollut yksi laajimmin opiskeltavista aloista Perhonjokilaakson kansalaisopistossa. Meillä opetetaan viulun, pianon, kitaran, rumpujen ja harmonikan soittajia. Kanteleensoiton opetus on viime aikoina valitettavasti ollut hiipumaan päin. Lisäksi opiston suojissa toimii useita kuoroja: Papillon ja Sinisiivet Perhossa, Vetelissä mieskuoro ja naiskuoro Toprakat, Halsualla lauluryhmä sekä Kaustisella mieslaulajat, Hääkuoro, naiskuoro Rentukat ja Kaustisen seniorisekakuoro.
Opinto-ohjelmassa on kursseja, jotka ovat pysyneet mukana vuosikausia. Vakioaseman saavuttaneita ovat useimmat musiikin kurssit, kansantanssiryhmät, liikuntaryhmät sekä muutamat käsityökurssit. Näillä kursseilla osallistujia riittää vuodesta toiseen.
– Vielä toistaiseksi kudontakurssit eri kunnissa ovat toteutuneet, vaikka kurssien opiskelija-aines ikääntyy. Toivottavasti myös nuoremmat löytävät tiensä kudontakursseille lähivuosina, jotta niiden jatkuminen mahdollistuu. Kielten opetustarjonta on Perhonjokilaakson kansalaisopistossa varsin monipuolinen, vaikka olemmekin suhteellisen pieni toimija. Meillä voi opiskella englantia, saksaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, venäjää ja japania. Myös suomen kielen opetus maahanmuuttajille on viime aikoina ollut hyvin suosittua.
Toiminta on vakiintunut vuosien varrella määrällisesti niin opetustuntien kuin opiskelijamääränkin osalta. Opetustunteja on toteutunut runsaat 6500 vuosittain ja opiskelijoita opiston kursseilla käy vuosittain noin 3000.
– Moni opiskelija osallistuu useammalle kurssille lukuvuoden aikana, mutta jos kukin opiskelija lasketaan vain yhden kerran (netto-opiskelijamäärä), heitä on yhteensä noin 1500. Vuonna 2019 kursseille osallistui Kaustisella 590 opiskelijaa, Vetelissä 347, Perhossa 327 ja Halsualla 181 opiskelijaa. Tämä tarkoittaa, että alueen kuntien asukasmäärästä noin 12 – 14 prosenttia osallistuu opiston toimintaan. Toki on huomattava, että opiskelijat eivät välttämättä käy pelkästään oman kunnan kursseilla, vaan saattavat ja saavatkin käydä naapurikunnassa järjestettävillä kursseilla. Jonkin verran opiskelijoita tulee myös alueen ”ulkopuolelta”, lähinnä Evijärveltä ja Kruunupyystä.
Alueen kuntien koko huomioidaan opiston toiminnassa niin, että opetustarjonta jakautuu asukasluvun suhteessa. Väkirikkaimmassa kunnassa, Kaustisella, on laajin kurssitarjonta ja asukasmäärältään pienimmässä kunnassa, Halsualla, kurssitarjonta on suppein. Vuonna 2019 opetustunnit jakautuvat kuntien kesken seuraavasti: Kaustisella 2579, Vetelissä 1695, Perhossa 1525 ja Halsualla 732.
– Kurssitarjontaa suunnitellessamme pyrimme aina kuuntelemaan herkällä korvalla asukkaiden toiveita. Kaikki uudet ideat ovat tervetulleita ja aina parempi, jos toiveen esittäjällä olisi myös vinkata kurssille sopiva opettaja. Opettajan löytäminen on usein haastavaa ja toki joskus käy niinkin, että vaikka opettaja löytyy, opiskelijoita ei tulekaan riittävästi, eikä kurssia voidakaan käynnistää. Kurssin käynnistymiseen edellytyksenä on vähintään seitsemän opiskelijaa.
Kansalaisopiston saama valtionosuus määräytyy opetusministeriön kansalaisopistolle vahvistaman laskennallisen opetustuntimäärän ja opetustunnille määritellyn yksikköhinnan perusteella. Perhonjokilaakson kansalaisopiston saama valtionosuus opetuksen järjestämiseen on ollut hienoisessa laskusuunnassa viimeisen kymmenen vuoden ajan vaihdellen 240 000 – 277 000 euron välillä.
– Kansalaisopiston toimintakulut ovat vuosittain runsaat 400 000 euroa, joista valtionosuudella, kurssimaksutuloilla ja avustuksilla katetaan noin 70 %. Kolmannes toimintakuluista jää kuntien maksettavaksi. Kuntien maksuosuudet jaetaan kunnittain toteutuneiden opetustuntien suhteessa.
Kansalaisopiston rehtori työskentelee puolipäiväisesti, samoin kanslisti. Vakinaisia opettajia ovat käsityöopettaja Eeva-Riitta Forsberg ja musiikinopettaja Siiri Virkkala. Liikunnanopettaja Kai Heikkilä on päätoiminen tuntiopettaja. Lisäksi sivutoimisia tuntiopettajia on kaikkiaan noin 60 lukuvuosittain kurssitarjonnasta riippuen. Suurin osa opettajista löytyy omalta alueelta.
Johtokunta ohjaa ja linjaa opiston toimintaa. Kokouksia on pääsääntöisesti 3 kertaa vuoden aikana. Johtokunnan puheenjohtajana toimii opiston hallinnointikunnan, Vetelin edustaja. Nykyinen puheenjohtaja, Johanna Järvelä, on heiluttanut puheenjohtajan nuijaa runsaat 10 vuotta. Valtuustokausittain myös kansalaisopiston johtokunnan kokoonpano hieman muuttuu. Pitkään mukana olleet tuovat toimintaan jatkuvuutta ja vakautta, uudet jäsenet puolestaan uusia ja raikkaita ajatuksia. Molempia tarvitaan.
– Sopuisaa ja rakentavaa on työskentely ollut. Ensiarvoisen tärkeätä on, että kansalaisopiston johtokunta näkee opistomme alueen kuntien yhteisenä toimijana. Se on hyvä lähtökohta toiminnan tasapuoliselle ja eteenpäin suuntautuvalle kehittämiselle.
