Hääkuoro on ainutlaatuinen pelimannikuoro
Perustaja Aaro Kentala oli myös kansalaisopiston ensimmäinen musiikinopettaja
Hääkuoro on pitkään ollut omalla tavallaan maassamme ainutlaatuinen pelimannikuoro. Sanaparissa kiteytyvät sen juuret – ja siivet. Musiikin tohtori, HC Mauno Järvelän mielestä tukeva pelimanniperinne velvoittaa kuoroa vaalimaan ainutlaatuisuuttaan. Siinä hänen mielestään on jo riittävä syy pitää kuoro hengissä seuraavatkin vuosikymmenet. – Syntyessään Hääkuoro oli suunnannäyttäjä. Sen perässä nousi 1960- ja 70-luvuilla paljonkin muita kuoroja, mutta eipä taida ainuttakaan olla enää hengissä tässä valtakunnassa, Mauno Järvelä huomauttaa. Hänen mukaansa Hääkuoron merkitys on valtakunnallinen.
Kentalan luomus
Kuoron perusti kaustislaissyntyinen musiikin monitaituri, kanttori ja musiikinopettaja Aaro Kentala vuonna 1963. Hän loi ohjelmiston, linjan ja luotsasi Hääkuoroa 1970-luvun lopulle. Kentala oli toiminut vuoroin kanttorina, vuoroin musiikinopettajana eri puolilla Suomea. Keski- Pohjanmaa alkoi jälleen ”vetää puoleensa”. Muutettuaan 1960-luvun alussa Kokkolaan, hän perusti Kokkolan kaustislaisten kuoron, nykyisen Hääkuoron, jolle hän sovitti kaustislaisia pelimannisävelmiä. Häävalssin ja monen muun pelimannikappaleen ensimmäiset kuorosovitukset kuultiin samana kesänä 1963 kaksipäiväisillä musiikkijuhlilla Kaustisella. Esiintymislava oli Nuorisoseurantalon kentällä ison kuusen juurella, yleisö istui rinteessä. Tälle alueelle syntyivät kansanmusiikkifestivaalit viisi vuotta myöhemmin. Tällöinkin Hääkuorolla oli ohjelmistossa keskeinen sijansa. Siinä välissä kentällä pidettiin valtakunnallinen maatalousnäyttely; pelimannit ja kuoro hurmasivat presidenttipari Sylvi ja Urho Kekkosen. Ensimmäiset vuotensa 1960-luvulla Hääkuoro lauloi Kokkolan kaustislaisten kuorona ja Häälaulajina. Kentala oli kuoronsa palava innostaja, kapellimestari. Hänen voimakas persoonansa heijasti ilon ja tunteet myös kuulijoihin. Erityisesti Kavalkadit jättivät vahvan tunnejäljen. Kentalan säveltämä ja sovittama, Mikko Himangan kanssa yhteistyössä sanoittama Kaustislainen Messu ”On hyvä tulla yhteen” on yhä Hääkuoron yksi suosituimmista ohjelmistoista.
Nikula tallensi
Kentalan jälkeen Hääkuoroa johti perinteen tallentaja, professori Heikki Laitinen. Hänelle kausi oli ”hirveen tärkee, ikimuistoinen ja antoisa juttu”. Laitinen toi ohjelmistoon suomalaisia kansanlauluja ja kalevalaista lauluperinnettä. Kentalan säveltämän kansanoopperan, Morsiustaivaan, harjoitukset käynnistyivät hänen johtajuuskaudellaan. Esitykseksi sen viimeisteli kuoron kolmas johtaja, kanttori-urkuri, dir.cant. Maarit Nikula. Loppusyksystä 2012 edesmennyt Nikula johti Hääkuoroa vuosina 1984-1993. Hän teki arvokkaan työn mm. kerätessään, nuotintaessaan ja tallentaessaan Kentalan perinnön. Hänen kaudellaan Hääkuoro julkaisi pelimanniyhtyeen säestämänä Kaustislaisen Messun LP:nä ja c-kasettina. Purppuripelimannit oli mukana mm. Kesän tullessa ja Kotiseudun Laulu –levyjä äänitettäessä. – Minua pidettiin sellaisena Aaron tyttönä. Halusin johtajana palata hänen aikaansa ja lämmittää pelimannimusiikin, Maarit Nikula kuvasi ohjelmistollisia painotuksiaan. Hän poimi sävellyksiä, joita olivat sanoittaneet mm. Aaro Kentala, Wiljami Niittykoski, Konsta Jylhä ja Paavo Helistö.
Luomisen intoa
Pelimannimusiikki, kansanmusiikki, on yli puolessa vuosisadassa uudistunut aimo askelin. Niin myös Hääkuoro; perinne elää ajassa. Tästä lähtökohdasta Hääkuoroa ja sen ohjelmistoa lähti 1993 kehittämään musiikkilukion lehtori Jarmo Kotaja. – Vastuu painoi kovasti. Olin lähtöisin Turun seudulta; ei siellä kansanmusiikista tiedetä juuri mitään. Jouduin silloin todellakin paneutumaan asiaan, koska halusin uudistaa kuoron sointia nimenomaan kaustislaisessa hengessä, kuvaili Kotaja. – Asko Hanhikosken ja Soitinyhtyeen siirtyessä vähitellen säestäjiksi Purppuripelimannien jälkeen, Asko rupesi säveltämään uutta pelimannimusiikkia. Kuoron sisältä saimme myös hovisanoittajan, kun Paula (Puusaari) suostui tehtävään; kyllä meillä silloin syttyi todellinen luomisen into. Se näyttää jatkuvan: Arton (Anttila, nykyinen johtaja) kanssa olemme hyvin samanhenkisiä. Hän on minun kouluttamani; hänhän oli minun oppilaani musiikkilukiossa, Jarmo Kotaja huomauttaa ja tietää Hääkuoron olevan hyvissä käsissä. Kotaja on tehnyt kuoron ohjelmistoon ”satakunta” sovitusta, pääosan sen jälkeen, kun Tallarista tuli kuoron säestysyhtye. Ritva Talvitie sovitti Tallarin osuudet. Erityisesti Kotajaa innostivat Kaustisen laulukirjan laulelmat ja pienet kansanlaulut. Hääkuoron merkitys Kotajalle itselleen ”oli hirveän tärkeä”. – Opin todella paljon kaustislaisesta musiikista. Se kehitti paljon ammattitaitoani. Konsertteja ja kiertomatkoja oli paljon; tämä ajanjakso elämässäni on musiikillisesti ehdottomasti tärkein”, Jarmo Kotaja punnitsee. Hänen kaudellaan kuoro kiersi Amerikan länsirannikon, San Franciscot, Seattlet. Konsertoi Unkarissa, Virossa, Ruotsissa, Norjassa, silloisessa Tsekkoslovakiassa, Sveitsissä.
Juurin ja siivin
Kuoron viides johtaja, musiikin maisteri Arto Anttila on kaustislaista pelimanni- ja kansanparantajasukua, itsekin pelimanni, jäsenkorjaaja, hieroja. Lapsuudestaan asti hän on ollut mukana erilaisissa musiikkiprojekteissa, muun muassa kavalkadeissa. Maisteriksi Anttila valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2002 musiikkikasvatuksen osastolta. Pääinstrumenttina hänellä oli kontrabasso. Kuoronjohtajuus, viulu, harmooni, saksofoni, laulu. Ansioissa Kamarikuoro Kampin varajohtajuus, Pohjalaisten osakuntien laulajien varajohtajuus ja vokaaliyhtye Version taiteellinen johtajuus. Etno-Emma 2011 Freija -yhtyeen albumista ”SydänJuurilla”. Tallarin johtaja 2012-15. Musiikkiin, ääniteknologiaan ja hierontaan keskittyvän Ajan Musiikin yrittäjä; plakkarissa vieläpä linja-auton ajokorttikin. Siinä taustat, joista Hääkuoron taiteellinen johtaja Arto Anttila on kuoroa kesästä 2010 luotsannut. Hän kehuu saaneensa johdettavakseen ”poikkeuksellisen motivoituneen, osaavan ja kehittymishaluisen kuoron”. – Olen sen palvelija; kuorolaisten tahto on kehittyä laulajina. Panostamme edelleen sävelpuhtauteen ja syvällisiin tulkintoihin. Tämä on laulajille antoisa harrastus.” ”Tässä kuorossa on ainutlaatuisen hyvä meininki; haluamme laulaa. Haluamme tekemisen iloa. Haluamme arvostusta.” Sanoo Anttila. Hän nostaa sielunmaisemastaan Häävalssin, aitan rappuset, Kruunu-Marjaanan valssin; niissä kiteytyy Hääkuoro. ”Aaro Kentala oli kanttori. Hän nosti arvoonsa myös paikallisen hengellisen perinnön. Se perintö elää. Messu ja hengellinen kansanmusiikki elää. Kansanlaulu elää ja kehittyy.
Pelimannien tahdein ja puhtaan laulun voimin
Hääkuoro aloitti Aaro Kentalan ja Purppuripelimannien – Konsta Jylhä, Hannu Rauma, Raimo Uusitalo, Kimmo Anttila, Toimi Uusitalo, Veikko Järvelä – tahdein.
Purppuripelimannit pysyi kuoron pääasiallisena säestäjänä 1990-luvulle asti. Tällöin Soitinyhtye, jonka soittajista osa oli purppuripelimanneja ja heidän jälkipolveaan, alkoi vakiintua säestäjäksi. Siinä soittivat Asko Hanhikoski, Hannu Rauma, Kimmo Anttila, Marko Kupari ja Tony Uusitalo. Tallari – Ritva Talvitie, Risto Hotakainen, Antti Hosioja, Timo Valo – esiintyi ensi kertoja säestäjänä vuonna 2001, Hääkuoron Sveitsin kiertueella. Kaustisen Hääkuoro ja Tallari yhdistettynä olivat edustusryhmä, joka loi maailmalle kuvaa eloisasta ja helposti lähestyttävästä suomalaisuudesta. Eri pelimannien säestyksellä Hääkuoro on vieraillut useita kertoja muun muassa Unkarissa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Konserttikiertueet ovat ulottuneet Yhdysvaltoihin, entisaikaiseen Neuvostoliittoon ja Tsekkoslovakiaan, Saksaan, Norjaan, Viroon, Latviaan. Anttilan aikakaudella Hääkuoro on virittänyt sointiaan yhä enemmän säestyksettömästi ja keskittyi siihen vuodesta 2015 alkaen niin intensiivisesti, että ulos saatiin pitkä tauon jälkeen kuoron aivan oma äänilevy ”Kansanlaulun taikaa” vuonna 2017. Albumi sisältää kuoron säestyksetöntä kansanlauluohjelmistoa. Vuonna 2019 Hääkuoro valmisti a cappellana hengellisen konserttiohjelman ja kansanlauluohjelmistoon perustuvan konserttiohjelman sekä joulukonserttiohjelmiston. Näiden lisäksi toteutettiin kesällä yhteinen ohjelmakokonaisuus kansantanssiryhmä Ottosten ja säestysyhtye Häävin kanssa. Valmisteilla on jälleen yhteinen ohjelmisto nykyisen Purppuripelimannien säestyksellä. Kaustisen Hääkuoro tulee esiintymään myös Aaro Kentalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi erilaisissa konserteissa vuoden 2020 mittaan.
ARTO ANTTILA