Käsityömuistoja

Tellervo Uusiaho ei päässyt Halsuan muistelmatilaisuuteen ja kertoi omia muistojaan myöhemmin. Hän toimi 1970-luvulla kansalaisopiston franssukurssien opettajana.
– Niitä piirejä pidettiin Halsualla ja Ylikylässä sekä Vetelissä Pulkkisessa, Isossakylässä ja Patanassakin. Jossain vaiheessa naiset alkoivat pitää franssujen solmimista liiian työläänä ja vaikeana ja sitten alettiin tehdä makrameesolmuilla amppeleita ja laukkuja.

Tellervo Uusiaho (o.s. Saari) oppi franssujen teon Maija-Liisa Pulkkiselta ja opetti sitä edelleen kansalaisopistossa Halsualla ja Vetelissä eri kylillä.
Franssujen tekoa Pulkkisessa. Vasemmalla Kaarina Haapasalo, takana Anna Palosaari, oikealla edessä Hilkka Pulkkinen ja takana Helena Tikkakoski.
Franssukurssilaisia Halsualla. Oikealla Kaino Palosaari ja Merja Uusiaho, keitä ovat muut?

Tellervo Uusiaho oli opetellut franssien solmiamisen Maija-Liisa Pulkkisen johdolla.
– Kerran Julkunen tuli tervehtimään ja minulla oli aivan punaiseksi pinttynyt käsi, kun olin keittänyt punajuuria. Hänellä oli niin hento ja pehmeä käsi, että minua aivan hävetti oma käteni, Tellervo Uusiaho muistelee.
Lisäksi hän muistaa, että Mäkisen Elmon puutyöpiiri oli suosittu. Siellä moni teki kelloja, kangaspuita ja muita tarve-esineitä. – Kaikissa kansalaisopiston piireissä oli ”hupaista ja tärkeää, että naiset saivat kokoontua, vaikka ei mitään valmista olisi tullutkaan”, Tellervo Uusiaho tiivistää. 

Omakohtaisia muistoja kansalaisopiston piireistä ei ole Rovaniemellä asuvalla Orvokki Palosaarella, mutta hän muistaa, että hänen vanhemmilleen Kaino ja Onni Palosaarelle kansalaisopiston käsityökurssit olivat vuosikausia tärkeitä. Isä-Onni teki klaffipiironkeja ja kaappikelloja, Kaino-äiti puolestaan erilaisia käsitöitä.

Elli Hietalahti ja Kaino Palosaari käsityönäyttelyssä Halsuan nuorisoseuantalolla. Kainolla on yllään itse tekemänsä kansallispuku ja myös esillä olevat käsityöt on tehty kansalaisopiston kursseilla.